10.9.2008 - Risto Pohjanpalo

Juhliva Kokkolan Yhteislyseo kunnioitti perustajiaan

Kokkolan Yhteislyseo vietti syyskuun 5.-7. päivinä 2008 perustamisensa 100-vuotisjuhlia. Juhliin saapuneet oppilassukupolvien edustajat pitivät luokkakokouksia ja toveritapaamisia ja osallistuivat joukolla pääjuhlaan lauantaina 6.9. Juhlapuheissa korostettiin perustajaesi-isien kaukonäköisyyttä ja peräänantamattomuutta heidän taistellessaan ruotsinkieliseen kaupunkiin suomenkielistä ja -mielistä yliopistoon johtavaa koulua. Yksi keskeisimmistä perustajista ja voimakkaimmista sanankäyttäjistä oli tehtailija Tuomas Pohjanpalo. Perustamiseen osallistui toki myös veli Juhani hiukan vähemmällä panostuksella.

Koulun 110-vuotisjuhlallisuuksien alkajaisiksi joukko Kokkolan Yhteislyseon killan ja Lyseon johdon edustajia kiersi Kokkolan Marian hautausmaalla muistamassa kukkatervehdyksin koulun tärkeimpiä perustajahahmoja ja entisiä rehtoreita. Perustajista kukat saivat Johan F. Sandelin, Anselm Ebeling ja Tuomas Pohjanpalo, jonka kukat laskettiin Kokkolan sukuhaudan nimikivelle - Tuomas-setähän on haudattu Kalajoelle.

Kokkolan Yhteislyseon perustamisen merkkimiehen
Tuomas Pohjanpalon muistoa kunnioitettiin koulun 110-
vuotispäivänä. Kukat laskivat suvun edustajat Risto
(vas.) ja Outi Pohjanpalo sekä Kokkolan Yhteislyseon
Killan edustaja Johannes Cederberg.

Tuomas Pohjanpalon osuudesta lyseon perustamiseen kertoi tilaisuudessa lyhyesti Yhteislyseon killan edustaja Johannes Cederberg, joka muistutti myös siitä, että vaikka Pohjanpalon suku on muuttanut pois Kokkolasta, näkyy sen side entiseen kotiseutuun sukuhaudalla, jonne vieläkin siunataan suvun jäseniä. Risto Pohjanpalo puolestaan muistutti, että koulun perustajien Tuomaan ja Juhanin lisäksi sukuhaudallamme voi kunnioittaa myös kahden Yhteislyseon pitkäaikaisen opettajan, Helvi Pohjanpalon ja Sylvi Ranniston muistoa.

Lottapatsas paljastettiin Vartiolinnan edustalla

Lyseon 110-vuotisjuhlien kanssa samanaikaisesti juhli Kokkolan Lottaperinneyhdistys. Yhdistyksen puuhanaisen Kerttu Peltoniemen johdolla oli kerätty varat ja teetetty Lotta-patsas entisen suojeluskuntatalon, Vartiolinnan etupihalle. Patsaan, joka esittää ruusua kantavaa lottapukuista "komiaa pohjalaisnaista", kuten kuvanveistäjä Pekka Jylhä teostaan esitteli, paljasti puolustusministeri Jyri Häkämies.

Kokkolassa 7. 9. 2008 paljastettu
Lottapatsas. Kuvanveistäjä Pekka Jylhä.

Pohjanpalo-suvun kannalta patsas on enemmän kuin tervetullut Kokkolaan muistuttamaan myös suvun useiden naispuolisten jäsenten panoksesta maamme puolustamiseen.

Keskeisimpänä heistä on tietysti Kokkolaan haudattu Hilma Pohjanpalo, Lotta Svärd -järjestön ensimmäinen ja pitkäaikaisin kansliapäällikkö, mutta myös useat muut perheen jäsenet antoivat aikaansa lottatyölle ja Weljekset Friis Oy:n kassasta sai Lotta Svärd-paikallisyhdistys aineellistakin tukea toiminnalleen.

Pohjanpalo-suvun merkitystä Kokkolalle selvitetään

Kuten näillä sukusivuilla olevista esi-isien lyhyistä elämäkerroistakin selviää, on Pohjanpalo-suvun ja etenkin sen keskeisimpien jäsenten, Tuomaan ja Juhanin - Friisin veljesten - vaikutus Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan talouden ja kulttuurin kehittymiseen 1900-luvun alkukymmeninä ollut merkittävä. Kun Kokkolassa juhlitaan erilaisia satalukujuhlia, nousee veljesten merkitys aina esiin.

Niin nytkin sekä Yhteislyseon 110-vuotisjuhlien, joitakin aikoja sitten Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan satavuotisjuhlien ja vaikkapa vuoden 2008 lopulla pidettävien Kokkolinnan (Kokkolan ensimmäinen asuinkerrostalo) satavuotisjuhlien yhteydessä. Kokkolan historiallisella museolla onkin vireillä hanke koota ja esitellä Pohjanpalo-suvun historiaa ja toimintaa erityiseksi näyttelyksi. Työ on vielä alkuvaiheessaan, mutta sen aikana saatetaan suvun jäseniin ottaa yhteyttä lisäaineiston löytämiseksi.