 |
||||
 | ||||
| ||||
|
||||
| ||||
| ||||
 | ||||
| ||||
| ||||
| ||||
| ||||
|
Sivuja päivitetty 3.8.2016 Sukujuttuja Friis-Pohjanpaloista:
Sata vuotta Pohjanpaloja Suku on kokoontunut kahtena peräkkäisenä vuonna 2006 ja 2007 pitkän tauon jälkeen. Tavoitteena on järjestää seuraava sukutapaaminen vuosien 2010 - 2012 tienoilla.
 Sukutapaaminen 2007 pidettiin suvun syntysijoilla Sukutapaamisessa tutustuttiin Keski-Pohjanmaalla paikkoihin, joista suku on lähtöisin ja missä se aikanaan eli läheisessä yhteydessä toisiinsa. Kaksipäiväiseen tilaisuuteen osallistui 45 suvun jäsentä.
Sadannen vuoden sukutapaaminen 2006 oli menestys Tapaaminen järjestettiin juhlistamaan Pohjanpalo-sukunimen satavuotista olemassaoloa. Kalajoen lukkari Johan Friis ja kauppias Jaakko Friis perheineen muuttivat nimensä Pohjanpaloksi Snellmanin päivänä 12.5.1906. Suku on lähtöisin Pohjanlahden rannikolta, Keski-Pohjanmaan Kalajoelta ja Kokkolan satamakaupungin Ykspihlajasta. Näillä verkkosivuilla tiedotetaan sukutapaamisista ja suvusta laajemminkin. Erityistä sukuseuraa ei kuitenkaan ole perustettu eikä sukuyhteisöön kuulumista ole rajattu.
Verkkosivut avattiin 3.4.2006 kutsumaan sukuhaaramme jäsenet juhlimaan sukunimen satavuotismerkkipäivää. Sivujen ylläpitoa jatketaan toistaiseksi sukusivujen tapaan.
Sisältövastaava Valokuvat ovat sukualbumeista ellei toisin mainita.
© 2008 - www.pohjanpalo.fi, |
14.3.2006 - Ilkka Pohjanpalo Sata vuotta sitten osasta Friisejä tuli PohjanpalojaSuuressa sukunimimuutoksessa vuonna 1906 useat Suomen suvut suomensivat ruotsinkielisen nimensä. Lohtajan talollisen Matts Friisin (1810-1868) pojat Kalajoen lukkari Johan Friis ja kauppias Jaakko Friis perheineen muuttivat nimensä Pohjanpaloksi Snellmanin päivänä 12.5.1906. Nimenmuuttoajatus lienee ollut lähtöisin "Ykspihlajan Pohjanpaloista" so. Johan Friisin perheestä, kirjoittaa Kari Mikael Strömmer kirjasessaan Pohjanpalo-suku (1959). Johan Friisin perhe oli muuttanut Kalajoelta Kokkolan Ykspihlajaan uutta konepajaa rakentamaan. Useita nimiehdotuksia oli ollut esillä, kunnes Jaakon pojan Santeri (Alfred Aleksander) Friisin ehdottama nimi hyväksyttiin. "Lähtökohtana tälle ehdotukselle oli varmaan Pohjanmaa, pohjalaisuus ja revontulten runollinen nimitys." Nimen alkuperästä on edellisen lisäksi esitetty kaksi muuta arvelua. Keski-Pohjanmaan historian ja sukujen tuntija, kalajokelainen rovasti Vilho H. Kivioja sanoo nimen löytyneen eräästä J.H. Erkon runosta, jossa sanotaan "Leimuelee pohjanpalo, huokaa synkkä hongisto". Tämä komea kielikuva on lainattu kirjoitukseen "Yritteliäs kalajokinen" (Jaakko Friis) Jokiseutu-lehdessä 24.7.1969. Sittemmin 1971 Jaakon pojanpoika Jorma Pohjanpalo (1905-1991) on esittänyt, että Pohjanpalo nimen runollinen lähtökohta olisikin kirjailija Ilmari Kiannon (vuoteen 1906 saakka Calamnius) runosikermässä Tuohitorvi. Eräs säe tässä runossa kuuluu
"Ja poika se on kuin pohjanpalo Runo on julkaistu 1900 kokoelmassa Lauluja ja runoelmia. Jorman isä Santeri Friis ja Ilmari Calamnius olivat luokkatovereita Oulun lyseossa, josta valmistuivat ylioppilaiksi 1892. Jorma Pohjanpalo olettaa, että hänen isänsä olisi löytänyt nimiehdotuksensa tästä runosta. Santeri (Friis) Pohjanpalo oli esi-isämme lukkari Johanin veljen kauppias Jaakko (Friis) Pohjanpalon vanhin poika. Sisarussarjaan kuului viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Viime vuosisadan alussa nimenmuutoksen aikaan sukulaissiteet olivat vahvat ja läheiset. Ykspihlajan Pohjanpalojen suurperhe oli tunnettu sukurakkaudestaan. Heidän luonaan vieraili sukulaisia laajalti keskipohjanmaalta, ja serkut ja pikkuserkut olivat tuttuja keskenään. On varmaa että sukunimen muutoksesta keskusteltiin runsaasti. Kirjeitä tai muuta kirjallista dokumenttia tästä keskustelusta ei kuitenkaan tähän mennessä ole tullut esille. Nimihistoria perustuu suulliseen perinteeseen. Johan Friisin sukuhaaran Ykspihlajan Pohjanpalot olivat suomalaisuusaatteen vahvoina kannattajina varmaan aloitteen tekijöitä, vaikka mahdollisesti hyväksytty nimiehdotus olisikin lähtöisin Jaakko Friisin sukuhaaran Kalajoen Pohjanpaloista.  Ylioppilaiden laulukuoro Kokkolassa esitti arvattavasti isänmaallisia lauluja. YL:n konsertin jälkeen Pohjanpalot olivat kutsuneet koko laulukuoron vieraakseen Ykspihlajaan. Kuvan oikealla laidalla erottuvat ainakin Juhani ja Tuomas Pohjanpalo. |